Merry Christmas

Outfit Crush

Thought Of The Week

Song Of The Week; Olavi Uusivirta - Kauneus sekoittaa mun pään

Outfit Crush

Thought Of The Week

Greatest Show Ever.. Ela show

Jokunen viikko sitten käytiin kaverin kanssa Hartwall Areenalla katsastamassa Elastisen show ja olihan tuo aivan mahtava. Ja pitkä. Ikinä aiemmin en ole noin pitkällä keikalla ollut. 2,5 tuntia tuli tanssittua permantopaikoilla non stoppina ja siinä vaiheessa alkoi jo vähän katsomaan kelloa.. saattaa olla että alkaa olla jo vähän liian vanha tanssimaan sitä musiikkityyliä noin pitkään sillä, sillä polvet huusi hoosiannaa siinä vaiheessa kun päästiin autoon ja vielä seuraavalla viikolla kotonakin :)

Mukavin yllätys meille permannon perällä jammaaville oli keikalla ollut toinen pienempi lava, jossa palattiin Elan sanoin takaisin alkuun ja siinä vedettiin keikan osuus Fintelligensin kanssa. Oli kiva päästä oikeasti näkemään koko esiintyjä, varsinkin kun Ela oli noin parin metrin päässä. Uuuu <3

Aivan loistava keikka ja menen niin uudelleen jos eteen vielä tulee samanlainen Elastiselta. Ei voi enää paremmin viettää lauantai-iltaa :)

Veljenpoika Numero Kaksi

Juurikin samana päivänä kun piti lähteä vielä työvuoron jälken ajelemaan kohti Someroa ja työkomennusta siellä, pari tuntia ennen lähtöä 27.9. näki päivänvalon toinen veljenpoikani. Ehdin käydä pikaisesti katsastamassa pikkuisen ja tutustumassa paremmin sitten muutaman päivän kuluttua. Ja kyllä on täti taas niin rakastunut. On ne pikkuiset vaan niin ihania. Voisin tuntikaupalla istua veljeni luona kyläilemässä ja pidellä vauvaa sylissä ja vaan katsella niitä ihania ilmeitä :)

Tädin molemmat rakkaat <3

Next Destination.... Amsterdam!

Seuraava reissun määränpää on työkaverin kanssa päätettynä. Tai onko seuraava niin sitä ei tiedä, mutta joka tapauksessa huhtikuussa nää likat suuntaa Amsterdamiin :) Reissut on ollut niin vähissä viime aikoina, että on suorastaan kaivannut sitä että on joku reissu edessä mitä odottaa.

Shoe Crush

Loneliness Knows Everything I Keep Inside / My Endless Thoughts In The Silence Of The Night

Eilen illalla se taas iski. Aivan järjetön yksinäisyyden tunne. Rakastan asua yksin, mutta tähän yksin olemiseen pitää vielä totutella. Sitä on liian tottunut, että vierellä on ollut koko ajan joku. Joko se mies tai sitten koira. Vaikka sitä on vasta eronnut vastikään niin sitä kuitenkin kaipaa kaikkea pientä.. Nukahtamista toisen kainaloon, tai ylipäätään sitä että tapaisi jonkun jonka kainaloon haluaisi nukahtaa. Mä kaipaan suutelua, varsinkin niitä ensimmäisiä sen jonkun kanssa kenen kanssa todella haluaa suudella. Mä kaipaan sitä tunnetta ettei voi pitää toisesta sormia irti. Mä kaipaan sitä katsetta mikä saa mut tuntemaan että olisin ainut nainen maailmassa.

Lisäksi tätä yksinäisyyden tunnetta vahvistaa vaan se, että saatan olla ihastunut yhteen kesäiseen tuttuun. Tai ainakin kuvittelen niin. Tosin eilen analysoin itseäni, että käytänkö tuota "ihastusta" vaan tekosyynä siihen ettei tarvitsisi tapailla uusia ihmisiä. Pelkkä ajatuskin siitä ahdisti muutama kuukausi sitten hirmuisesti. Ja voiko noin tuntemattomaan ihmiseen olla edes ihastunut? Muutaman kerran nähty koko kesän aikana baaritiskin molemmin puolin Coronaa tilaessani, pari iltaa tuli istuttua samassa porukassa ja toisen illan aikana päädyttiin suutelemaan muutamaan otteeseen. Ja btw, sitä suutelua täällä edelleen muistellaan vaikka siitä on jo pari kuukautta aikaa :) Ja yksi loistava lauantai kuukausi sitten Facebookin messenger lauloi aivan koko päivän ja käytiin aivan loistava keskustelu. Sen jälkeen on keskustelut hieman laantuneet, kun ei vaan olla onnistuttu näkemään muuten kuin taas baaritiskin molemmin puolin Coronan merkeissä.

Järki sanoo tässä tapauksessa, että anna jo hyvä ihminen olla, mutta ei vaan osaa luovuttaa. Enkä haluakaan, en ennen kun päästään näkemään edes kerran kunnolla. Jos sitten huomataan ettei tullakaan toimeen ollenkaan niin on unohtaminen ja eteenpäin pääseminen paljon helpompaa.

Aloin myös eilen illalla miettimään, että en ole edes varma uskonko enää koko rakkauteen tai siihen pystyykö kukaan tekemään musta onnellista. Varsinkaan kun en ole noita uusi tuttavuuksia jaksanut juurikaan yhden yön jälkeen katsoa :) Luulisi että yhdenyön jutut olisivat helppoja tässä vaiheessa kun on vasta eronnut, mutta ei ole mun juttu. Niin kamalalta kun se kuulostaakin niin mä en vaan saa niitä juurikaan mitään irti. Varsinkaan niin kauan kun on ihastunut toiseen.

En mä kuitenkaan vielä halua luovuttaa vaikka tällä hetkellä tuntuukin siltä, että rakkauslaulut ja romanttiset leffat on kaikki aivan pelkkää paskaa. Ehkä vielä tulee vastaan se joku jota jaksaa katsoa vielä yhden yön jälkeenkin ja mahdollisesti nukahtaa sinne kainaloonkin. Ja sitä odotellessa mä keskityn itseeni ja opettelen olemaan yksin :)

Thought Of The Week

Outfit Crush

Thought Of The Week

When life has cut too deep and left you hurting/ The future you had hoped for is now burning/ And the dreams you held so tight lost their meaning/ And you don't know if you'll ever find the healing

Linjan päässä taas hyvin pitkän tauon ja hiljaiselon jälkeen. Fiilis kirjoitteluun on ollut täysi nolla ja nyt kun suurin osa tutuista asiasta tietää, voin siitä ehkä täälläkin kirjoitella. Mun avioliitto ja parisuhde koki tänä kesänä hyvin ison kolauksen ja tuli tiensä päätökseen. Kuukausi sitten laitoin eron vireille ja viime viikolla muutin meidän yhteisestä kodista omaan pikku asuntoon. 

Vaikka tämä lopullinen ero olikin mun ihan oma päätös, ei se kumminkaan helppoa oo ollut. Todella iso kynnys aloittaa kaikki jälleen alusta tässä iässä ja opetella olemaan yksin. Jo viikon sisällä on ollut muutaman kerran hyvin yksinäinen olo, mutta ehkä se tästä. Eikä se itse päätöskään helppo ollut. Ei sitä sillon naimisiin mennessä ajatellut, että se tulee kestämään näin vähän aikaa, mutta asiat meni miten meni ja sille ei mitään voi. Valitettavasti sitä on vähän liikaa lohduttautunut alkoholilla viimeisen kahden kuukauden aikana, mutta jollain keinolla sitä on vaan yrittänyt saada itselleen paremman mielen ja olon.

Syitä eroon en ala täällä puimaan, niistä tietää ne läheisimmät ja rakkaimmat ja muille asia ei edes kuulu. Vaikka tää tuntuu tällä hetkellä siltä, että on epäonnistunut kaikessa niin en kuitenkaan kadu ollenkaan meidän yhteistä aikaa enkä tätä lyhyttä avioliittoa. Toivon mukaan on kasvattanut mua ihmisenä johonkin suuntaan ja siitä sitten jatketaan eteenpäin. 

Ei taida olla ihan ensimmäinen postaus blogissa täysin ilman kuvia, mutta yksi niistä harvoista kuitenkin. Ja hyvin lyhyt kirjoitus, mutta halusin vaan pikaisesti tulla kertomaan missä mennään ja miksi on ollut blogin puolella hiljaista.

Song of The Week; Sam Hunt - Take Your Time

Song Of The Week; Roope Salminen & Koirat - Madafakin darra feat. Ida Paul

Thought Of The Week

Ajatuksia Ystävyydestä

Oon viime aikoina jostain syystä pohtinut tosi paljon mun ystävyyssuhteita, niitä suhteita jotka edelleen porskuttaa vuosikymmenienkin jälkeen eteenpäin ja vähän niitäkin, jotka jo parissa vuodessa on päässyt haalistumaan. Turhauttaa välillä suunnattomasti yrittää ylläpitää sellaista ystävyyssuhdetta, jossa itse on se ainut joka edes yrittää sopia tapaamisia.

Mulla on aina ollut tosi pieni kaveriporukka ja tässäkin iässä niitä hyviä kavereita, joita voi rehellisesti sanoa ystäviksi, on vain ihan muutama. Parhaimpien ystävien kanssa olen jokaisen kanssa tuntenut vähintään sen 10 vuotta, ja yhden kanssa jopa jo 20 vuotta. Ne on ne mun rakkaat <3

 Olen aina ollut sitä mieltä ystävien suhteen, että ei se määrä vaan se laatu. Nämä kolme ystävää on sellaisia, joille tiedän voivani puhua ihan mistä vaan ilman että tuomitaan ja ihan aina ei edes tarvitse puhua, kun tietää että ovat tukena.Varsinkin koko tämä kevät ja kesä on ollut hyvin raskasta aikaa, isoäidin sairastumisen myötä sekä omien parisuhdeongelmien myötä. On ollut ihana huomata, että niitä tukijoita oikeesti löytyy <3 Ja sen että niitä tukijoita on ollut myös niiden ihmisten joukossa joilta ei olisi sitä odottanut ollenkaan.

On ollut myös ilo huomata, että vielä sitä tässä iässä tutustuu uusiin ihmisiin ja varsinkin yksi niistä uusista tutuista on ollut isona tukena kesän kuunnellen huolia ja murheita ja pitäen minua järjissäni. Vaikkakin mä olen aina ollut melko huono tutustumaan uusiin ihmisiin.. tai en tutustumaan, se on vielä helppoa, mutta se että päästää ne uudet ihmiset kavereiksi ja ystäviksi, sellaisiksi joille kertoo asioita joilla oikeasti on väliä. Niin monet mun ystävyyssuhteista on katkennut vuosien mittaan, että välillä on vaan tosi hankala luottaa uusiin ihmisiin. Varsinkin ilman alkoholia tuo uusiin tutustuminen on omalla kohdalla hyvin vaikeaa, saatan jopa antaa itsestäni hiljaisen ja ujon kuvan muille vaikka en sitä mielestäni ole ollenkaan.

Ja uusia vanhoja tuttujakin on kesän aikana elämään tullut. Sellaisia joita on tuntenut jo vuosien ajan, mutta ei juurikaan olla hengailtu yhdessä.. On ollut hauskaa viettää kesän aikana enemmän aikaa parin tälläisen ihmisen kanssa ja huomata, että heillekin on ollut yllättävän helppoa avautua kaikesta.

Kääntöpuolena tuohon uusiin tutustumiselle ja tukijoiden olemassa ololle on se, että sitä kaivattua tukea on jäänyt saamatta sellaisilta ihmisiltä joita sitä oikeasti odotti. Suoraan en ole heille ongelmista sanonut, mutta antanut kuitenkin ymmärtää että asiat eivät ole kunnossa ja siltikään ei edes ole viestiä tullut että onko kaikki kunnossa.

Postauksen suurimpana pointtina; olen äärimmäisen onnellinen että mulla on ympärillä rakkaita ystäviä joiden tuen ja seuran avulla uskaltaa itsekin uskoa siihen, että kyllä kaikki järjestyy ja muuttuu vielä hyväksi. Kiitos rakkaat tuesta <3

Thought Of The Week

On The Road Again

Tiistaina käväistiin työkaverin kanssa melkein ex.tempore roadtripillä Suomen Turussa. Ihan vaan koska Turku on kiva paikka eikä kummallakaan ollut tekemistä vapaapäivänä :) Mikäs sen mukavampi tapa viettää vapaapäivää kun istua aurnkoisella terassilla ja jokilaivalla ottaen muutaman päiväolusen, kun Miksu lupautui kuskiksi. Ainut miinus oli, että päivä loppui ihan liian aikaisin. Mutta olipahan mukavat muutama tuntia Turussa ja törmäsinpä siellä sattumalta serkkuuni Somerolta. 

Toivottavasti kolmen viikon päästä on vielä yhtä aurinkoinen keli, kun pääsee nauttimaan vapaasta viikonlopusta parhan ystävän kanssa samaisissa maisemissa.

Olut numero yksi :)

Otettiin rennosti Rennossa :)

Toinen stoppi ja toinen olut :)

Vika stoppi; kännikala sai syötävää. Ja Espanjasta ostettu mekko päällä ekaa kertaa.

Outfit Crush

Thought Of The Week

Outfit Crush

Joku tässä asussa vaan kiehtoo niin kovasti mua, vaikka itseni päällä kyseinen asukokonaisuus tuskin näyttäisi puoliksikaan noin hyvältä. Ihastuin tohon hameen kuosiin ensimmäisenä (vielä sen jostain metsästän itselleni!!) ja sen jälkeen noihin kenkiin.

Jos joku tietää mistä ton hameen voi tilaukseen laitta aotan neuvoja mielellään vastaan ;)

Outfit Crush

Thought Of The Week

Last Day In Spain

Hitusen venähti postauksen tekeminen viimeisestä reissupäivästä, perjantaina oli niin väsynyt kun pääsi kotiin ja viikonloppu mentiin viihteellä. Mutta parempi myöhään kun ei millonkaan :) Viimeiselle päivälle jätettiin kuninkaan palatsi, köysirata-ajelu ja vielä päivän päätteeksi käytiin syömässä Retiron puistossa. Ihan riittävästi siis yhdelle päivälle..

Palacio Real

Kuka tietää mikä tää on?!

Cathedral de la Almuneda

Templo de Debod

Käytiin vähän ajelemassa

Kuumuus näkyi puistossakin, kaikki oli ihan kuivaa.

Madridin pilvenpiirtäjät

Tää pulu oli vaan niin hellyyttävä :)

Parque de Retiro

Palacio de Cristal

Ruusutarha